Metsähallitus merellä – myös talvella

Örön rantaviivaa.

Örön rantaviivaa. Kuva: Metsähallitus / Jouko Högmander

Ennen tuloani Metsähallituksen pääjohtajaksi pari kuukautta sitten en ymmärtänyt kuinka merellinen toimija Metsähallitus oikein on. Yleensähän meidät mielletään syvillä saloilla ja latvavesillä toimivaksi organisaatioksi.

Metsähallituksen luontopalvelujen hoidossa ovat mereiset kansallispuistot itäiseltä Suomenlahdelta Perämerelle. Ja niissäkin – kuten kaikkialla – Metsähallitus haluaa toimia paikallisten yritysten kanssa sen hyväksi, miten luontomatkailuliiketoiminnasta saadaan kannattavaa.

Saaristomeren kansallispuistoon liitettiin vuoden alussa puolustusvoimilta vapautuva Örön linnakesaari. Siitä odotetaan uutta kärkikohdetta Saaristomeren kansallispuiston alueella. Saaressa yhtyvät upeasti luonnon- ja maisema-arvot ihmiskäden jälkiin, ennen muuta sotahistoriaan. Örö on helposti saavutettavissa myös ilman omaa venettä, koska saaristolautta Kemiön saaren Kasnäsistä alkaa suunnitelmien mukaan liikennöidä sinne kesällä. Mutta Örössäkin saaren menestys ratkeaa sen myötä, kuinka osaavia yrityksiä sinne saamme.

Merellinen Metsähallitus tulee myös entistä lähemmäs pääkaupunkiseudun asukkaita, kun Helsingin edustalla sijaitsevat Vallisaari ja Kuninkaansaari asteittain avautuvat vierailijoiden käyttöön vuonna 2016. Sinnekin haemme yrityksiä hoitamaan palvelut, mutta Metsähallitus huolehtii alueen infrasta ja luonto- ja kulttuuriperintöarvojen suojelusta.

Metsähallitus panostaa entistä enemmän myös kaikille suomalaisille tärkeän Itämeren suojeluun. Tarkoituksemme on kertoa alkuvuodesta julkisuuteen, mitä uusia toimia suunnittelemme niin metsätaloudessa kuin luontopalveluissa Itämeren kunnon kohentamiseksi. Monipuolinen osaamisemme antaa meille hyvät valmiudet lisätä panostustamme.

Ruska-aika Örön saarella. Kuva: Metsähallitus / Jouko Högmander

Ruska-aika Örön saarella. Kuva: Metsähallitus / Jouko Högmander

Merellinen Metsähallitus haluaa omalla toiminnallaan antaa ihmisille eväitä luontosuhteensa vahvistamiseksi. Ympäristökasvatuskohteina saaret ovat toimivia ja palkitsevia. Luonnon ihmeiden lisäksi saarissa tavoittaa syviä kulttuurihistoriallisia kerrostumia, joten ne toimivat myös historianopetuksen retkikohteina.

Kuten metsissä niin merelläkin Metsähallituksen yhtenä tehtävänä on elinkeinojen edistäminen. Merellä suurena haasteena on luontomatkailun kausiluontoisuus. Juhannuksesta koulujen alkuun asiakkaita varmasti riittää, mutta yrittäjänkin on vaikea tienata koko vuoden leipä parissa kuukaudessa. Lisääntyvä luonto- ja kalastusmatkailu onneksi pidentävät sesonkia. Kaikki ideat kauden pidentämiseksi ovat kovin tervetulleita! Olemme valmiita yhteistyöhän rannikon ja saariston muiden toimijoiden kanssa.

Lapissa olemme onnistuneet toimimaan ”päinvastoin”: siellä olemme yhteistyössä yritysten kanssa vahvistaneet luontomatkailun kesäkautta. Siksi olen luottavainen, että voimme yhteistyöllä yritysten ja alueen matkailusektorin kanssa vahvistaa saariston kevät-, syksy- ja talvimatkailua.

Metsähallituksen merellisiä toimintoja koskee kuitenkin tulevina vuosina sama haaste kuin kansallispuistoja yleensä. Niiden perusrahoitus on turvattava. Kansallispuistot ovat nyt kansalaisille ilmaispalveluja. Yrittäjille ne puolestaan toimivat keskeisenä vetovoimatekijänä; monessa tapauksessa koko bisnes pyörii niiden varassa. Tämä edellyttää riittävää valtion budjettirahoitusta myös tulevina vuosina. Siitä hyötyy myös kansanterveys- ja Suomi-brändi.

Esa Härmälä
Esa Härmälä
Metsähallituksen pääjohtaja

Kuusikymmentä kiloa ylipainoa katosi metsään

miehetmelomassa

Miehet melomassa. Kuva: Metsähallitus / Kati Vähäsarja

Olen onnellinen, että saan vetää Luonto liikuttamaan -hanketta. Pääsen seuraamaan läheltä, kuinka hyvin ihmiset voivat luonnossa ja poikkeuksetta palaavat metsästä elinvoimaisempina ja hymyilevämpinä.

Ja myös kevyempiä! Luonto liikuttamaan -hankkeessa Metsähallituksen luontopalvelut kehitti yhdessä Huoltoliitto ry:n kanssa Metsästä motivaatiota painonhallintaan ja liikuntaan -kokonaisuuden.

Painonhallintaryhmät eivät perinteisesti tavoita miehiä. Siksi lähdimme etsimään uudenalaisia menetelmiä miesten elämäntapaohjaukseen.

Vedimme oikeasta narusta, sillä juuri luonto oli miesten motivoitumisen salaisuus. Luontoliikunta houkutteli heidät osallistumaan, sillä kuntosalin miehet sanoivat kiertävänsä kaukaa. Loppumittauksissa oli mukana kuusitoista onnellista miestä, jotka olivat pudottaneet painoaan yhteensä 60 kiloa.

ravitsemusneuvontaa nuotiolla

Ravitsemusneuvontaa nuotiolla. Kuva: Metsähallitus / Kati Vähäsarja

Yksi osallistuja vältti hankkeen ansiosta jopa ennen aikaisen eläköitymisen: Raskaan fyysisen työn mukanaan tuomat tuki- ja liikuntaelinvaivat olivat johtamassa nelikymppisen miehen työkyvyttömyyseläkkeelle. Painonpudotus ja elintapojen muutos antoivat miehelle voimia pysyvämpään elämänmuutokseen: lopulta sekä luonto- että kuntosaliliikunta jäivät hänen elämäänsä.

Tämä paransi ratkaisevasti hänen työkykyään ja auttoi häntä välttymään eläkkeelle jäämiseltä. Hän totesikin metsäisen painonhallintaryhmän olevan ”tosi tarpeeseen tuleva konsepti”!

Mikä sitten miesten mielestä erotti luontoliikunnan perinteisistä sisäliikuntamuodoista? Luontoliikunta oli heidän mielestään vapaata suorituspaineista. Ja homma oli muutenkin rentoa: ravitsemusterapeutin ja liikunnanohjaajan antama henkilökohtainen ohjaus tapahtui luontevasti nuotiolla, joskus kajakista tai vaikka hevosen selästä käsin. Liikunta tuli kuin sivutuotteena.

Metsähallituksen luontopalveluissa me tunnistamme, mitä valtavia mahdollisuuksia hoidossamme olevat kohteet tarjoavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Miesten metsäinen painonhallintaryhmä olisi toteutettavissa niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla sekä järjestöissä.

Toivon, että kehittämämme konsepti inspiroi tarkastelemaan ja suunnittelemaan liikunta- ja painonhallintaryhmien toteutusta uusin silmin. Luontoliikunta sopii loistavasti myös omaehtoiseen elämäntapamuutokseen vaikka uuden vuoden alkaessa. Luonnossa stressi vähenee ja mieliala kohenee, mikä tekee painonhallinnasta ja muista elämäntapamuutoksista helpompaa.

Olen varma, että metsästä palaa parempivointisia ja tyytyväisempiä ihmisiä.

Katin_minakuvapisalta_ KUVA JENNI VERTANEN
Kati Vähäsarja

Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä Metsähallituksen johtamassa Luonto liikuttamaan -hankkeessa.

Koulutukseltaan Kati Vähäsarja on liikuntatieteiden maisteri ja terveystieteiden tohtoriopiskelija. Luonto liikuttamaan -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kytkeä luonto vahvemmin osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.

Masentunut nuori nuotiolla

Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Olen tehnyt masentuneiden ja ahdistushäiriöistä kärsivien nuorten kanssa töitä yli 15 vuotta. Päivä päivältä olen vakuuttuneempi, että yksi toimivimmista – ja vähiten hyödynnetyistä – mielenterveyskuntoutuksen toimintaympäristöistä on luonto.

Luonnossa on rajattomat mahdollisuudet hyödyntää nuorten omia vahvuuksia, joiden kautta ongelmia voidaan purkaa. Kalalla tai kairassa vietettyihin hetkiin liittyy kuntoutuksen ihmetarinoita. Luontokokemusten jälkeen aletaan hakea opiskelupaikkaa, suoritetaan kursseja tai siivotaan asunto. Jännitteitä poistavan toiminnallisen luontokokemuksen vaikuttavuutta voi arvioida heti.

Esimerkiksi 20-vuotiaasta miehestä, joka kärsi vakavista sosiaalisten tilanteiden peloista, kuoriutui eräretkellä Syötteellä joukon puheliain. Selkeä harppaus kuntoutumisessa oli yllätys jopa hänelle itselleen.

Teen töitä Oulun Diakonissalaitoksen nuorille suunnatussa avopalvelu Tsempissä. Kuntoutamme masennuksesta, ahdistushäiriöistä, eristymisestä, stressihäiriöistä, skitsofreniasta tai muista neuropsykiatrisista häiriöistä kärsiviä nuoria.

Esimerkiksi koulukiusaamisen johdosta puhjennut stressihäiriö saattaa usein blokata nuoren kognitiivisten kykyjen käyttöä ja vaikuttaa sitä kautta selviytymiseen opiskeluista ja arjesta, puhumattakaan työelämään siirtymisestä. Olen huolissani lasten ja nuorten mielenterveysongelmista enkä ole huoleni kanssa yksin. Ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan aktiivisia ammattilaisia sekä uusia menetelmiä.

Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Tsempissä näemme, että nuoren elämässä on muutakin kuin mielenterveys. Kokonaisvaltaisen kuntoutuksen tarkoituksena on arvioida nuoren koko elämää: perhettä, kavereita, sosiaalisia suhteita, mielenterveyttä, harrastuksia, arkea, koulua, liikkumista ja ruokavaliota.

Alusta asti on ollut selvää, että avopalvelussa meidän tulee hyödyntää luontoliikunta- ja kalastuskohteita säännöllisesti. Se ei tarkoita, että metsässä rymytään koko ajan. Jo puolen vuoden aikana toteutetulla neljällä kiireettömällä kuntoutuspäivällä luonnossa saadaan aikaan merkittäviä tuloksia. Niiden järjestämisessä voivat auttaa esimerkiksi luontomatkailuyritykset ja luontokeskukset.

Metsä on ympäristönä ahdistuksen vastainen. Se on vapaa, rento ja rauhallinen. Ahdistus lakkaa, kun hälinä ja paine poistuvat. Nuoret kuvaavat luontopäiviä lähes poikkeuksetta voimaannuttaviksi.

Tsempin palveluhintaa voisi havainnollistaa vertaamalla sitä psykiatriseen sairaanhoitoon. Yhden erikoissairaanhoidon sairaalapäivän hinnalla Tsempissä nuorelle pystytään tarjoamaan esimerkiksi kuukauden aikana 12 tuntia yksilöllistä kuntoutusohjausta nuoren normaalissa toimintaympäristössä. Luontopäivien, jotka kestävät puolesta päivästä vuorokauteen, kustannus on noin kolmasosa sairaalapäivän hinnasta.

Kokonaisvaltaisen kuntoutuksen menetelmä raittiilla ulkoilmalla höystettynä näkyy myös laadussa. Vaikeankin diagnoosin saaneet nuoret kuntoutuvat lopullisesti takaisin opiskelujen pariin ja työelämään verraten nopeasti, yleensä 1–3 vuodessa.

Tsempissä kuntoutus tuodaan nuoren luo eikä toisinpäin, sillä masentunut nuori ei suurella todennäköisyydellä kävele toimistoon. Tämä toimintatapa vaikuttaa laadun lisäksi kustannustehokkuuteen, kun kuntoutusohjaajan kalenteriin ei jää käyttämättömien aikojen takia tyhjiä Facebookin täyttämiä aukkoja, mikä on tavallista kliinisessä kuntoutuksessa.

Luonnollisen kuntoutuksen malleja ja toimintaedellytyksiä tulisi kehittää osana terveydenhuollon uudistuksia. Tuhansien järvien ja metsien maassa sen luulisi olevan vähintäänkin keskimääräistä helpompaa.

Ville lumikengät pieni

Ville Haanela
kuntoutusohjaaja
Oulu

Kirjoittaja työskentelee nuorten kuntoutusohjaajana Oulun Diakonissalaitoksen avopalvelu Tsempissä. Ville Haanela on koulutukseltaan lähihoitaja sekä neuropsykiatrinen valmentaja.

Kahdeksan vuoden työkokemus psykiatrisella osastolla ja vuodesta 2006 lähtien nuorille suunnatussa avopalvelussa ovat rohkaisseet Haanelaa hyödyntämään aktiivisesti uudenlaisia ratkaisuja nuorten kuntoutumisessa.

Hyvää vapaaehtoisten päivää!

Talkoolaisia Liesjärven kansallispuistossa. Kuva: Metsähallitus / Tuomas Uola

Talkoolaisia Liesjärven kansallispuistossa. Kuva: Metsähallitus / Tuomas Uola

Tänään 3. joulukuuta vietetään kansainvälistä Vapaaehtoisten päivää. Vapaaehtoiset ovat kiitoksensa ansainneet, sillä heidän työpanoksensa suomalaisen luonnon hyväksi on korvaamaton.

Vapaaehtoistoiminnalla on valtava kansantaloudellinen merkitys. Yhteensä noin kaksi miljoonaa suomalaista uhraa vapaa-aikaansa jonkinlaisen vapaaehtoistyön parissa: arvostamansa asian hyväksi, omaksi ilokseen.

Vielä suurempi yhteiskunnallinen merkitys on yhdessä tekemisellä. Vapaaehtoistoiminta edistää ihmisten sosiaalisia suhteita ja verkottumista, edistää luottamusta yli oman lähipiirin sekä parantaa kykyä toimia yhdessä.

Vapaaehtoistyössä karttuva sosiaalisen pääoma on tutkitusti keskeinen taloudellisen menestyksen tekijä. Työmaat, joilla vapaaehtoiset ahkeroivat, ovat myös vapauden ja tasa-arvon kenttiä: osallistumisaktiivisuus ei juuri poikkea väestöryhmien välillä, eikä tulijalta kysellä sosioekonomista taustaansa.

Monelle suomalaiselle vapaaehtoistoiminnan motiivi on luonto. Luonnossa oleminen, konkreettinen ja fyysinen ulkotyö tai luonnon suojeleminen. Suojelualueiden hoidon, kulttuuriperinnön, uhanalaisen lajiston tai esimerkiksi kestävien riista- ja kalakantojen hyväksi toimii vuosittain yli 2 500 vapaaehtoista.

Toiminnan kautta syntyy juuri sitä yhteenkuuluvuutta edistävää liimaa, jota sosiaaliseksi pääomaksi kutsutaan. Työn lomassa tulevat kuin huomaamatta luonnossa liikkumisen hyvinvointivaikutukset: mielialaa kohoaa, stressi vähenee ja verenpaine laskee.

Tärkeää työtä ja hyötyliikuntaa Kolin kansallispuistossa. Kuva: Metsähallitus / Eveliina Nygren

Tärkeää työtä ja hyötyliikuntaa Kolin kansallispuistossa. Kuva: Metsähallitus / Eveliina Nygren

Luontovapaaehtoisuus tuo mukanaan myös arvostuksen suomalaista luontoa kohtaan ja sitouttaa luonnon kestävään käyttöön. Vapaaehtoistoiminta on yksi syvimmistä ympäristökasvatuksen keinoista. Vapaaehtoisten tuella edistämme kansallispuistojen ja suojelualueiden hoitoa. Samalla alueiden omistajuus ja tunnettuus vahvistuvat.

Vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuudesta huolimatta sen erityisluonnetta ei ole täysin ymmärretty tai poliittisesti huomioitu Suomessa. Vapaaehtoistoimintaa vaikeuttavat esimerkiksi verotukselliset esteet.

Vapaaehtoistoiminta on otettava vakavasti siihen liittyvien vaikutustensa vuoksi. Laadukas, mielenkiintoinen ja osallistujalle helppo vapaaehtoistoiminta vaatii johtamista eikä synny tyhjästä. Esimerkiksi Metsähallituksen suojelualueilla lähes 100 työntekijää osallistuu vapaaehtoistoiminnan organisointiin.

Vapaaehtoistoiminnassa on avaimet parempaan tulevaisuuteen. Yksinäisyyden ja pahoinvoinnin indikaattorien näyttäessä punaista pohdiskelemme, mikä tekee onnelliseksi. Useimmilla vastaus on terveys, perhe ja ystävät, ihmissuhteet ja työ. Useimpiin näistä vapaaehtoistoimintaan osallistumisella on myönteistä vaikutusta.

evecrop
Eveliina Nygren
Erikoissuunnittelija, vastuualueena vapaaehtoistoiminta ja 3. sektorin yhteistyö

Nuoret kiinni työelämään: Satoja nuoria työuran alkuun kansallispuistoissa ja luontokeskuksissa

Historian ensimmäinen nettierätarkastaja Toni Murto on töissä nuorisorahalla.

Historian ensimmäinen nettierätarkastaja Toni Murto on töissä nuorisorahalla. Kuva: Metsähallitus / Aku Ahlholm

Työttömät vesakoita raivaamaan – takavuosina usein tarjottu lääke työttömyyteen. Vielä 90-luvulla tyypillinen työtön oli maaseudun kouluja käymätön varttunut mies. Viime vuosina on yhä useammalle tullut eteen, ettei koulutuskaan välttämättä takaa työtä.

Otettiin käyttöön nuorisotakuu: alle 30-vuotiaille järjestetään työ- tai opiskelupaikka, mikäli he eivät löydä töitä kolmen kuukauden sisällä valmistumisesta.

Metsähallituksen luontopalveluilla on erinomaiset edellytykset toteuttaa nuorisotakuuta: toimipisteitä koko maassa, laaja tehtäväkenttä ja kokemusta työllistämisvelvoitteen hoidosta. Luontopalveluille myönnettiinkin vuosina 2010-2013 noin 6,8 miljoonaa euroa nuorten työllistämiseen. Viimeisin määräraha päättyy ensi vuoden alussa. Nuorten työllistäminen on varmasti myös tulevan hallituksen keskeisiä haasteita.

Rahalla on jo työllistetty yli 400 nuorta eripituisiin työsuhteisiin. Töitä on tarjottu Tikkurilan pääkonttorista Utsjoen Kevolle. Nuoret ovat kerryttäneet työkokemusta retkeilyrakenteiden huollosta asiakaspalveluun, luontokartoituksesta kalavesien hoitoon ja viestintään. Luontopalvelut on saanut töihin työuransa alussa olevia eräoppaita, kirvesmiehiä, biologeja, metsäammattilaisia, medianomeja, arkeologeja.

Muoniolainen Maija Yliniemi sai töitä kotinurkiltaan Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta.

Muoniolainen Maija Yliniemi sai töitä kotinurkiltaan Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta. Kuva: Metsähallitus / Jyri Jokiranta

Sekä nuorten kokemukset työelämän alusta että luontopalvelujen kokemukset nuorista ovat erinomaiset! Ilman nuoria paljon olennaisen tärkeitä töitä olisi jäänyt tekemättä. Nuoret ovat myös tuoneet työyhteisöihin uusia ajatuksia ja saaneet konkareilta oppia työuralleen.

Nuorille pelkkä mahdollisuus työhön ja ansioon on askel eteenpäin. Julkisten varojen käytöllä on kuitenkin muitakin kriteerejä. Työn pitää olla mielekästä ja kehittää ammattitaitoa. Myös työn teettäjän ja rahoittajan pitää saada työpanoksella aitoa lisäarvoa. Se ei saa korvata vakinaisen väen työtä, sillä se on kestämätön tapa tuottaa palveluja.

Ilmaista rahaa ei ole olemassa. Mielestäni luontopalvelut on onnistunut hyvin yhdistämään haastavat tavoitteet nuorten työllistämisessä.



Pertti Itkonen_MH_web
Pertti Itkonen
Nuorten työllistämisrahoituksen koordinaattori

Edit 27.11: Nuorisotyöllistettyjen lukumäärää muokattu tarkistuksen jälkeen.

Luonnonvoimaa Suomeen:  Luontopalveluista hyvinvointipalveluiksi?

Kuva: Marko Haapalehto

Kuva: Marko Haapalehto

Voisiko Metsähallituksen luontopalveluina tunnetun organisaation nimi piakkoin olla Metsähallituksen hyvinvointipalvelut?

Viimeiset neljä vuotta olemme liikuttaneet yhä enemmän suomalaisia luonto- ja eräpalvelujen kautta. Olemme esimerkiksi luoneet paikallista hyvinvointia tuomalla maakuntiin EU-hankerahaa, ja hankepotti on viime vuosina kaksinkertaistunut. Toimintamme lisää matkailuelinkeinon työpaikkoja kaikkialla Suomessa. Toistasataa työtöntä nuorta on meillä vuosittain päässyt työelämän alkuun.

Vaan ei sentään. Hyvinvoinnin luomisen perusta on hyvinvoivassa luonnossa: metsissä, vesistöissä ja tuntureilla.

Kansallispuistot vetävät väkeä ja tuovat matkailutuloa siksi, että ne ovat Suomen luonnon upeimpia kohteita. Luonnossa liikkuminen elvyttää sisäliikuntaa paremmin, koska luonto ja kauniit maisemat vähentävät stressiä. Metsästyksen ja kalastuksen perustana ovat vahvat riista- ja kalakannat. Kohteillamme töitä tekevät vangit kuntoutuvat keskimääräistä paremmin juuri aitojen luontokokemusten ansiosta.

korvua_jannen_harri_web

Kuva: Metsähallitus / Aku Ahlholm

Julkishallinnolta edellytetään tiukkana talousaikana yhä parempaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Tämä on aivan oikein, sillä kysehän on yhteisistä verovaroista. Luontopalvelut onkin kyennyt toimimaan tuloksellisesti ja kustannustehokkaasti sekä kantamaan kunnialla yhteiskuntavastuunsa esimerkiksi nuorten ja työttömien työllistämisessä.

Lisäksi olemme kuitenkin kyenneet osoittamaan, että tehokas toiminta voi olla muuta kuin sitä, että yhä suurempi määrä töitä tehdään yhä pienemmällä henkilöstömäärällä. Se voi olla myös lisäarvon tuottamista koko yhteiskunnalle: kansalaisille ja elinkeinoelämälle. Tätä työtä haluamme jatkaa.

Tämä blogi on ensimmäinen osa blogisarjasta, jossa haluamme kertoa miten Suomen kannattaa tulevaisuudessa yhä vahvemmin tuottaa luonnonvoimasta lisää kestävää hyvinvointia. Tiesitkö esimerkiksi, että käynti kansallispuistossa vastaa 200 euron arvoista liikuntaseteliä? Tule mukaan keskusteluun!

Rauno_Vaisanen_10_2014_1_pienennetty

Rauno Väisänen
luontopalvelujohtaja
Metsähallituksen luontopalvelut