Hankkeista varoja ja virtaa

Suoverkosto LIFE -hankkeen työmaita. Kuva: Metsähallitus / Jari Ilmonen

Suoverkosto LIFE -hankkeen työmaa Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistossa. Kuva: Metsähallitus / Jari Ilmonen

Sanat ”hanke”, ”hankerahoitus” ja ”hankeraportointi” saavat haukottelemaan tylsyydellään. Mutta entäpä jos sanotaan ”töitä saanut syrjäseudun koneurakoitsija”, ”loistoonsa palautettu perinnemaisema”, ”turvallinen alku saimaannorpan kuutin elämälle” tai ”luonnosta potkua elämäänsä saanut pitkäaikaistyötön”.

Tuollaisia tuloksia Metsähallituksen luontopalvelut on kumppaniensa kanssa saanut aikaan hankerahoituksella.

Parasta siinä on se, että sen avulla omarahoitusosuus, joka luontopalveluille tulee pääsääntöisesti valtion budjettivaroista, moninkertaistuu ja hyödyttää suomalaisia eri puolilla maatamme.

EU-hankerahoitus on luontopalveluissa tuplaantunut vuosien 2010-2015 välillä. Se on ollut mahdollista, koska luontopalveluilla on laajan toimintakentän lisäksi erityisosaamista hankerahoituksen hakemisessa, käytössä ja hallinnoinnissa. Näin voimme olla koordinaattori, joka kokoaa yhteen eri toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta ja eri puolilta maata. Ilman osaavaa hankekoordinaattoria moni pienempi toimija jäisi hankerahoituksen ulkopuolelle.

Oja muuttuu puroksi Talaskankaalla osana Suoverkosto-LIFE -hanketta. Kuva: Metsähallitus / Sari Kaartinen

Minkälaisia tuloksia hankkeilla sitten saadaan? Vuoden lopussa päättyvä viisivuotinen, EU-rahoitteinen hanke Suoverkosto-LIFE on hyvä esimerkki.

Hankkeen varsinainen tavoite – soiden ennallistaminen – onnistui erinomaisesti. Soita, joiden ennallistamisella on merkitystä niin uhanalaisen suoluonnon ja niiden lajien suojelun kuin ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta, ennallistettiin liki 5 000 hehtaaria. Mutta hanke ei hyödyttänyt vain luontoa!

Hankkeessa soita ennallistaessaan luontopalvelut työllisti eri puolilla Suomea yhteensä noin 110 eri urakoitsijaa tai urakointiyritystä. Vaikutus oli noin 3,5 miljoonaa euroa eli noin 90 henkilötyövuotta.

Hankkeen rahojen turvin on myös 3 500 lasta ja 500 liikuntarajoitteista päässyt opastetulle suoretkelle ihailemaan suomaailman kauneutta. Samalla työllistettiin bussi- ja taksiyrittäjiä. Kiertävän suonäyttelyn on nähnyt jo yli 50 000 kävijää, joista suuri osa on lapsia ja nuoria. Suonäyttely toteutettiin yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

Aluetaloudellisia vaikutuksia on myös se, että ennallistamisen avulla soiden marjasadot lisääntyvät, riekko ja teeri hyötyvät sekä retkeily helpottuu maiseman avautuessa ja ojien ylitysten vähentyessä.  Nämä kaikki tukevat luontomatkailuyrittämistä.

Luonnonsuojeluhankkeiden lisäksi luontopalvelut on entistä vahvemmin mukana myös kansanterveyttämme hyödyttävissä hankkeissa yhdessä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoiden kanssa. Aiemmin julkaisuissa Luonnonvoimaa-blogin kirjoituksissa Masentunut nuori nuotiolla ja Kuusikymmentä kiloa ylipainoa jäi metsään kerroimme konkreettisia esimerkkejä siitä, miten ihmisten hyvinvointi on kohentunut luontoilun avulla.

Kun tällaiseen hanketoimintaan saamme mukaan myös yritysmaailman, voimme lisätä hanketoimintamme vaikuttavuutta entisestään.

Mikko tiira
Mikko Tiira
kehityspäällikkö
Metsähallituksen luontopalvelut

Avainsanat: , , , , ,

Kirjoita tähän kommenttisi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s