Archive | helmikuu 2015

Tuoretta verta hangella

Erävalvontaa Käsivarressa.

Kuva: Metsähallitus / Hannaleena Mäki-Petäys

Erämaan merkkejä lukemaan tottuneet silmät tarkentuivat lumihankeen. Siinä oli selvästi verta. Mies jatkoi tutkimuksiaan ja löysi luodin puusta. Lunta oli satanut viimeksi pari päivää aiemmin, joten moottorikelkan jälkien oli täytynyt ilmestyä hangelle, suden jäljille, sen jälkeen.

Karu totuus alkoi paljastua Perhon erämaassa, joten mies, Metsähallituksen erätarkastaja, otti yhteyttä poliisiin. Elettiin tammikuuta 2013, kun poliisi aloitti laajat tutkinnat, jotka johtivat käräjäoikeuden tuomioon kaksi vuotta myöhemmin. Kolme sutta oli tapettu luvatta.

Samana talvena selvisi muitakin suurpetoihin liittyviä laittomuuksia. Väitteet siitä, että salatappamista ei maassamme esiinny, menettivät lopullisesti uskottavuutensa.

Metsähallituksella on 12 erätarkastajaa, joilla on poliisiin verrattavat oikeudet erävalvontatehtävissä. He ovat virkamiehiä, maastotutkinnan ja -valvonnan ammattilaisia, jotka kirjasivat viime vuonna lähes 10 000 asiakaskontaktia. Valtion omistamia maita ja vesiä on yhteensä 12,5 miljoonaa hehtaaria.  Erätarkastajan noin 1 miljoonan hehtaarin tontilla on tilaa niin hyvälle kuin pahallekin.

Yleensä retkeilijöiden ja eränkävijöiden asiat ovat kunnossa ja jos rikkeitä havaitaan, ne ovat pääosin pieniä. Esimerkiksi kalastajista noin kolme prosenttia tavataan kalalta ilman asianmukaista lupaa. Mutta on myös järjestelmällisempää luonto- ja erärikollisuutta ja siksi erävalvontaa ja viranomaisten suunnitelmallista yhteistyötä tarvitaan.

Ilman sitä metsästäjien ja kalastajien asiat olisivat huonommin. Ilman sitä luonto voisi huonommin.  Vuonna 2013 Metsähallituksen kokonaisresurssi erävalvonnassa oli 16 henkilötyövuotta, poliisi käytti erävalvontaan neljä ja Rajavartiolaitos 2,5 henkilötyövuotta.

Ahman jäljitystä tunturissa.

Ahman jäljitystä tunturissa. Kuva: Metsähallitus / Jari Liimatainen

Tiedämme, että suojelualueiden retkeilykäyttö ja suomalainen eränkäynti luovat hyvinvointia. Se on sekä aluetaloudellisesti että harrastajiensa hyvinvoinnin kannalta varsin merkittävää. Kansallispuistoissa käy yli kaksi miljoonaa vierailijaa vuodessa, Suomessa on noin 350 000 metsästäjää ja runsaat 1,5 miljoona kalastuksen harrastajaa. Miten se liittyy erävalvontaan?

Erävalvonnan, puistovalvonnan ja muiden viranomaisten toimintoverkosto tukee ja ylläpitää hyvinvointia. Se palvelee kansalaisia, ohjaa ja opastaa. Joillekin – onneksi harvoille – se toimii myös pelotteena pysyä kaidalla tiellä ja siksikin se on tarpeellista.

Kuva: Jari Liimatainen

Kuva: Metsähallitus / Jari Liimatainen

Kun erätarkastaja tapaa maastossa retkeilijän, metsästäjän tai kalastajan, tämä on lähes poikkeuksetta mielissään. Varsinkin eränkävijät kannattavat valvontaa, koska he haluavat, että muutkin harrastavat laillisesti ja harrastuksen maine säilyy. Sinipukuista viranomaista kiitellään, koska hän on liikkeellä luonnon suojelun ja sen kestävän käytön turvaamiseksi.

Poliisi ja Rajavartiosto ovat valtion talouden säästöjen takia joutuneet priorisoimaan muita tehtäviä erävalvontaa tärkeämmiksi. Säästöt ovat näköpiirissä myös Metsähallituksen erävalvonnassa. Kuinka huolissaan tästä pitäisi olla?  Erämaa on paljon turvallisempi paikka, kun siellä on myös kulkija, jolla on hihassaan virkamerkki.

Jukka Bisi_MH
Jukka Bisi
Erätalouspäällikkö
Metsähallituksen luontopalvelut