Archive | tammikuu 2015

Luonnosta virtaa työttömille

Kuva: Metsähallitus / Jarkko Kuiri

Kolin maisemia. Kuva: Metsähallitus / Jarkko Kuiri

Mikä toi elämänlaatua, voimaantumista ja parempaa toimintakykyä seitsemälle pitkäaikaistyöttömälle? Ja samaan aikaan säästöjä kaupungille.

Yksinkertainen ja ilmainen asia: retkeily luonnossa.

Pitkäaikainen työttömyys haastaa niin mielenterveyden kuin fyysisen terveyden. Sosiaalinen piiri kaventuu, ja työtön jää neljän seinän sisään. On vaikea löytää pontta työn hakuun ja oman elämänsä aktivoimiseen.

Osana Metsähallituksen luontopalvelujen Luonto liikuttamaan -hanketta käynnistimme vuonna 2013 Lieksan kaupungin kanssa kokeilun, jossa testasimme, voisiko pitkäaikaistyöttömiä aktivoida luontoliikunnan avulla.

Onnistuihan se, ja paremmin kuin uskoimmekaan.

lieksa1

Retkeilyä Kolilla. Kuva: Metsähallitus / Jarkko Kuiri

Yli 500 päivää työttöminä olleet seitsemän lieksalaista lähtivät ryhmänä liikkumaan Kolin kansallispuistoon ja Ruunaan retkeilyalueelle joka toinen viikko. Väliviikkoina kaupungin työllisyyspalvelut järjesti ryhmälle omaa työvalmennustoimintaansa, jossa luontoliikunta oli keskeisesti mukana. Nämä luontoliikuntatapaamiset toivat ryhmän jäsenille uutta virtaa, sosiaalisia suhteita, itseluottamustja paremman mielialan.

Ryhmän jäsenet totesivat: ”Luonto virkisti ja aktivoi.” ”Sain säännöllisyyttä elämään.” ”Toimintakykyni kasvoi kokonaisvaltaisesti.” ”Luontoon meno oli helppoa.”

Tämä puolestaan tarkoittaa parempia työllistymisvalmiuksia ja elämänlaatua.

Kysynnän vuoksi Lieksassa toimii jo kaksi uutta Luonto liikuttamaan -ryhmää pitkäaikaistyöttömille.

Kaupungin oli helppo toteuttaa toiveet uusien ryhmien perustamisesta, sillä seitsemän pitkäaikaistyöttömän aktiivinen osallistuminen vuoden ajan tarkoitti Lieksan kaupungille noin 50 000 euron säästöjä. Kun saimme asiakkaan pois kotoa, jäi pois kaupungin osuus Kelan työmarkkinatukimaksusta eli 350 euroa kuussa henkilöä kohden.

Työttömien määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti. Luontoliikunta ja työttömien luontosuhteen vahvistaminen kannattaisi ottaa laajasti mukaan – ei vain pitkäaikaistyöttömien kuntoutukseen – vaan pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn. Matalan kynnyksen ryhmätoiminta tukee osallisuutta ja ehkäisee siten syrjäytymistä. Luonnosta saa virtaa, joka auttaa pysymään elämässä kiinni.

Katin_minakuvapisalta_ KUVA JENNI VERTANEN
Kati Vähäsarja

Kirjoittaja työskenteli  projektipäällikkönä Metsähallituksen johtamassa Luonto liikuttamaan -hankkeessa.

Koulutukseltaan Kati Vähäsarja on liikuntatieteiden maisteri ja terveystieteiden tohtoriopiskelija. Luonto liikuttamaan -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kytkeä luonto vahvemmin osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.

Metsähallitus merellä – myös talvella

Örön rantaviivaa.

Örön rantaviivaa. Kuva: Metsähallitus / Jouko Högmander

Ennen tuloani Metsähallituksen pääjohtajaksi pari kuukautta sitten en ymmärtänyt kuinka merellinen toimija Metsähallitus oikein on. Yleensähän meidät mielletään syvillä saloilla ja latvavesillä toimivaksi organisaatioksi.

Metsähallituksen luontopalvelujen hoidossa ovat mereiset kansallispuistot itäiseltä Suomenlahdelta Perämerelle. Ja niissäkin – kuten kaikkialla – Metsähallitus haluaa toimia paikallisten yritysten kanssa sen hyväksi, miten luontomatkailuliiketoiminnasta saadaan kannattavaa.

Saaristomeren kansallispuistoon liitettiin vuoden alussa puolustusvoimilta vapautuva Örön linnakesaari. Siitä odotetaan uutta kärkikohdetta Saaristomeren kansallispuiston alueella. Saaressa yhtyvät upeasti luonnon- ja maisema-arvot ihmiskäden jälkiin, ennen muuta sotahistoriaan. Örö on helposti saavutettavissa myös ilman omaa venettä, koska saaristolautta Kemiön saaren Kasnäsistä alkaa suunnitelmien mukaan liikennöidä sinne kesällä. Mutta Örössäkin saaren menestys ratkeaa sen myötä, kuinka osaavia yrityksiä sinne saamme.

Merellinen Metsähallitus tulee myös entistä lähemmäs pääkaupunkiseudun asukkaita, kun Helsingin edustalla sijaitsevat Vallisaari ja Kuninkaansaari asteittain avautuvat vierailijoiden käyttöön vuonna 2016. Sinnekin haemme yrityksiä hoitamaan palvelut, mutta Metsähallitus huolehtii alueen infrasta ja luonto- ja kulttuuriperintöarvojen suojelusta.

Metsähallitus panostaa entistä enemmän myös kaikille suomalaisille tärkeän Itämeren suojeluun. Tarkoituksemme on kertoa alkuvuodesta julkisuuteen, mitä uusia toimia suunnittelemme niin metsätaloudessa kuin luontopalveluissa Itämeren kunnon kohentamiseksi. Monipuolinen osaamisemme antaa meille hyvät valmiudet lisätä panostustamme.

Ruska-aika Örön saarella. Kuva: Metsähallitus / Jouko Högmander

Ruska-aika Örön saarella. Kuva: Metsähallitus / Jouko Högmander

Merellinen Metsähallitus haluaa omalla toiminnallaan antaa ihmisille eväitä luontosuhteensa vahvistamiseksi. Ympäristökasvatuskohteina saaret ovat toimivia ja palkitsevia. Luonnon ihmeiden lisäksi saarissa tavoittaa syviä kulttuurihistoriallisia kerrostumia, joten ne toimivat myös historianopetuksen retkikohteina.

Kuten metsissä niin merelläkin Metsähallituksen yhtenä tehtävänä on elinkeinojen edistäminen. Merellä suurena haasteena on luontomatkailun kausiluontoisuus. Juhannuksesta koulujen alkuun asiakkaita varmasti riittää, mutta yrittäjänkin on vaikea tienata koko vuoden leipä parissa kuukaudessa. Lisääntyvä luonto- ja kalastusmatkailu onneksi pidentävät sesonkia. Kaikki ideat kauden pidentämiseksi ovat kovin tervetulleita! Olemme valmiita yhteistyöhän rannikon ja saariston muiden toimijoiden kanssa.

Lapissa olemme onnistuneet toimimaan ”päinvastoin”: siellä olemme yhteistyössä yritysten kanssa vahvistaneet luontomatkailun kesäkautta. Siksi olen luottavainen, että voimme yhteistyöllä yritysten ja alueen matkailusektorin kanssa vahvistaa saariston kevät-, syksy- ja talvimatkailua.

Metsähallituksen merellisiä toimintoja koskee kuitenkin tulevina vuosina sama haaste kuin kansallispuistoja yleensä. Niiden perusrahoitus on turvattava. Kansallispuistot ovat nyt kansalaisille ilmaispalveluja. Yrittäjille ne puolestaan toimivat keskeisenä vetovoimatekijänä; monessa tapauksessa koko bisnes pyörii niiden varassa. Tämä edellyttää riittävää valtion budjettirahoitusta myös tulevina vuosina. Siitä hyötyy myös kansanterveys- ja Suomi-brändi.

Esa Härmälä
Esa Härmälä
Metsähallituksen pääjohtaja