Masentunut nuori nuotiolla

Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Olen tehnyt masentuneiden ja ahdistushäiriöistä kärsivien nuorten kanssa töitä yli 15 vuotta. Päivä päivältä olen vakuuttuneempi, että yksi toimivimmista – ja vähiten hyödynnetyistä – mielenterveyskuntoutuksen toimintaympäristöistä on luonto.

Luonnossa on rajattomat mahdollisuudet hyödyntää nuorten omia vahvuuksia, joiden kautta ongelmia voidaan purkaa. Kalalla tai kairassa vietettyihin hetkiin liittyy kuntoutuksen ihmetarinoita. Luontokokemusten jälkeen aletaan hakea opiskelupaikkaa, suoritetaan kursseja tai siivotaan asunto. Jännitteitä poistavan toiminnallisen luontokokemuksen vaikuttavuutta voi arvioida heti.

Esimerkiksi 20-vuotiaasta miehestä, joka kärsi vakavista sosiaalisten tilanteiden peloista, kuoriutui eräretkellä Syötteellä joukon puheliain. Selkeä harppaus kuntoutumisessa oli yllätys jopa hänelle itselleen.

Teen töitä Oulun Diakonissalaitoksen nuorille suunnatussa avopalvelu Tsempissä. Kuntoutamme masennuksesta, ahdistushäiriöistä, eristymisestä, stressihäiriöistä, skitsofreniasta tai muista neuropsykiatrisista häiriöistä kärsiviä nuoria.

Esimerkiksi koulukiusaamisen johdosta puhjennut stressihäiriö saattaa usein blokata nuoren kognitiivisten kykyjen käyttöä ja vaikuttaa sitä kautta selviytymiseen opiskeluista ja arjesta, puhumattakaan työelämään siirtymisestä. Olen huolissani lasten ja nuorten mielenterveysongelmista enkä ole huoleni kanssa yksin. Ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan aktiivisia ammattilaisia sekä uusia menetelmiä.

Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Tsempissä näemme, että nuoren elämässä on muutakin kuin mielenterveys. Kokonaisvaltaisen kuntoutuksen tarkoituksena on arvioida nuoren koko elämää: perhettä, kavereita, sosiaalisia suhteita, mielenterveyttä, harrastuksia, arkea, koulua, liikkumista ja ruokavaliota.

Alusta asti on ollut selvää, että avopalvelussa meidän tulee hyödyntää luontoliikunta- ja kalastuskohteita säännöllisesti. Se ei tarkoita, että metsässä rymytään koko ajan. Jo puolen vuoden aikana toteutetulla neljällä kiireettömällä kuntoutuspäivällä luonnossa saadaan aikaan merkittäviä tuloksia. Niiden järjestämisessä voivat auttaa esimerkiksi luontomatkailuyritykset ja luontokeskukset.

Metsä on ympäristönä ahdistuksen vastainen. Se on vapaa, rento ja rauhallinen. Ahdistus lakkaa, kun hälinä ja paine poistuvat. Nuoret kuvaavat luontopäiviä lähes poikkeuksetta voimaannuttaviksi.

Tsempin palveluhintaa voisi havainnollistaa vertaamalla sitä psykiatriseen sairaanhoitoon. Yhden erikoissairaanhoidon sairaalapäivän hinnalla Tsempissä nuorelle pystytään tarjoamaan esimerkiksi kuukauden aikana 12 tuntia yksilöllistä kuntoutusohjausta nuoren normaalissa toimintaympäristössä. Luontopäivien, jotka kestävät puolesta päivästä vuorokauteen, kustannus on noin kolmasosa sairaalapäivän hinnasta.

Kokonaisvaltaisen kuntoutuksen menetelmä raittiilla ulkoilmalla höystettynä näkyy myös laadussa. Vaikeankin diagnoosin saaneet nuoret kuntoutuvat lopullisesti takaisin opiskelujen pariin ja työelämään verraten nopeasti, yleensä 1–3 vuodessa.

Tsempissä kuntoutus tuodaan nuoren luo eikä toisinpäin, sillä masentunut nuori ei suurella todennäköisyydellä kävele toimistoon. Tämä toimintatapa vaikuttaa laadun lisäksi kustannustehokkuuteen, kun kuntoutusohjaajan kalenteriin ei jää käyttämättömien aikojen takia tyhjiä Facebookin täyttämiä aukkoja, mikä on tavallista kliinisessä kuntoutuksessa.

Luonnollisen kuntoutuksen malleja ja toimintaedellytyksiä tulisi kehittää osana terveydenhuollon uudistuksia. Tuhansien järvien ja metsien maassa sen luulisi olevan vähintäänkin keskimääräistä helpompaa.

Ville lumikengät pieni

Ville Haanela
kuntoutusohjaaja
Oulu

Kirjoittaja työskentelee nuorten kuntoutusohjaajana Oulun Diakonissalaitoksen avopalvelu Tsempissä. Ville Haanela on koulutukseltaan lähihoitaja sekä neuropsykiatrinen valmentaja.

Kahdeksan vuoden työkokemus psykiatrisella osastolla ja vuodesta 2006 lähtien nuorille suunnatussa avopalvelussa ovat rohkaisseet Haanelaa hyödyntämään aktiivisesti uudenlaisia ratkaisuja nuorten kuntoutumisessa.

32 responses to “Masentunut nuori nuotiolla”

  1. Marja-Leena Åkerblom says :

    Maalaisjärkeä,tosiasioita,
    metsä pysäyttää ja antaa luvan
    tuntea,hengittää.
    Tätä enemmän maahamme.

    Tykkää

    • Metsähallituksen luontopalvelut says :

      Hei, kiitos ajatuksistasi. Oikeita havaintoja, luonnossa oleskelu tekee hyvää keholle ja mielelle. Lisää luonnon terveysvaikutuksista voi lukea täältä: http://www.luontoon.fi/retkeilynabc/terveyttajahyvinvointialuonnosta

      Mukavia luontohetkiä alkavaan talveen!

      Terveisin,
      Jukka-Pekka Ronkainen
      Viestintäkoordinaattori, Metsähallituksen luontopalvelut

      Tykkää

    • Nimetön says :

      Ihanaa kun löytyy samoin ajattelevia ihmisiä. Opetan luonto ja elämystoimintaa tuleville nuoriso- ja vapaa- ajanohjaajille ja olen nähnyt uskomattomia vahvistumisia ja uudelleensyntymisiä vaellusten ja melontaretkien aikana. Luontoa käytetään liian vähän hyväksi nuorten ja kaiken ikäisten kuntouksessa ja eheyttämisessä.

      Tykkää

  2. Saara Saarinen says :

    Ennen parantolat olivat rakennuksina kauniita ja sijaitsivat kauniissa ympäristössä. Sillä katsottiin olevan merkitystä. Näin on edelleen, mutta kiinnitetäänkö siihen ihan liian vähän huomiota? Luontoympäristöt olemassa ja saavutettavissa helposti, tutkimustulokset kertovat luonnon parantavasta vaikutuksesta – sinne siis! Hyvä kannanotto, Ville Haanela.

    Liked by 1 henkilö

    • Timo Laes says :

      Tuberkuloosiparantolat rakennettiin 1930-luvulla kauniille paikoille järvien rannoille mäntymetsien äärelle. Samoin koulukodit, joissa sai työskennellä maaseudulla eläinten parissa. Myöhemmin noita paikkoja kritisoitiin ”normaalista” ympäristöstä eristyneisyyden vuoksi. Olen itse saanut kasvaa Kinkomaan parantolan yhteisössä, joka oli kaikella tapaa terveellinen ja ihana ympäristö. Terveellisyyttä kai ajateltiin nimenomaan keuhkojen toiminnan kannalta, koska varsinaista täsmälääkettä ei vielä ollut. Mieltä parantava vaikutus tuli bonuksena. Kinkomaa on nykyisin kuntoutuslaitoksena, mutta onko luonnon parantava vaikutus tiedossa noista alkuperäisestä käytöstään poistetuista tiloista vastaavien tiedossa? Tieteessä tuo on ollut tiedossa kymmeniä vuosia.

      Tykkää

  3. Martti Muukkonen says :

    Olen pitkään ajatellut, että Suomeen tarvittaisiin luterilainenmaatilaluostari nimenomaan näitä Herramme vähäosaisia varten. Monelle mielenterveyspotilaalle ja päihteiden väärinkäyttäjälle se olisi ihanteellinen paikka: päivärytmiin pääsee kun tekee talon töitä talon aikataulun mukaan ja muutenkin elämään tulisi järjestystä.

    Tykkää

  4. Jukka Mannermaa says :

    Luonto kannustaa toimimaan, toisin kuin laitokset ja neuvotteluhuoneet. Liike ja oman luovuuden käyttäminen ovat vahvoja hyvinvoinnin lähteitä ja myös perustarpeita. Sairaslomat ja koteihin jäämiset harvoin ainakaan nuorten kohdalla tepsivät – ilman lääkityksiä – joita kyllä löytyy tarjolle.

    Liked by 1 henkilö

  5. Miia Latvala says :

    Todella hienoa että Green Care-menetelmät ovat käytössä! Tämä on sitä parasta ja monipuolisinta kuntoutusta ja hoivaa kun se tehdään luonnossa, joka mahdollistaa hyvin moneen!

    Liked by 1 henkilö

  6. Matti says :

    Otimme kaverin mukaan hänen ensimmäiselle Lapin vaellukselleen ikinä. Mies söi tuolloin psyykenlääkkeitä ja alkoholi maistui. Vaimokin epäili pärjäämistä ja veti sivuun ennen lähtöä. Ensimmäinen matka sujui hieman haparoiden, hajamielisesti, mutta hyvin. Yöt olivat pimeitä ja hiljaisia, nuotio värjäsi metsän. Muutos ei tapahtunut ihan heti, mutta tapahtui. Seuraavalla reissulla ei ollut enää lääkkeitä, eikä viinaa. Sitä raiuttiutta on jo kestänyt yli kymmenen vuotta, ja yhteiset vaellukset ovat jatkuneet. Mies on laihtunut nuoruuden mittoihin ja odottaa syksyjä innokkaasti. Jokainen vaellus on terapiaa ja eliksiiriä, jonka voimalla jalsaa taas.

    Liked by 1 henkilö

  7. Hanna Suutari says :

    Lastensuojelupuolellahan ”metsään meneminen” on myös ollut jo kauan käytetty työmenetelmä. Olin 90-luvun alussa töissä lastenkodissa sijoitettujen lasten parissa ja siellä mm. olin useamman päivän kahdestaan murrosikäisen omahoidettavani kanssa sähköttömällä mökillä ottamassa etäisyyttä epätoivottuun kaveripiiriin ja tekemässä läksyjä.. Muistan, kun 14-vuotiaan kaupunkilaistytön kanssa kävelimme yhtenä hämärtyvänä iltana kyläkaupasta useamman kilometrin matkaa mökille. Ensinnäkin kaupunkilaistytölle oikea pimeys ilman katuvaloja oli pelottavaa…kuin huomaamatta hän alkoi kävellä kapealla kylätiellä lähempänä minua ja lopulta oli aivan kyljessäni…..Siellä luonnon hiljaisuudessa mikään ”luonnoton” ei estänyt kohtaamistamme….

    Ville, (serkkuni muuten); hyvä kirjoitus!!

    Liked by 1 henkilö

  8. Tarja Roffe says :

    Hei, hieno kirjoitus. Tulee mieleen kysya, olisikohan ulko-suomalasella nuorella mahdollisuus pasta mukaan terapiaretkelle Suomen metsaan esim. kesaloman aikana ?

    Tykkää

    • Metsähallituksen luontopalvelut says :

      Kiitos kaikille ajatusten ja tarinoiden jakamisesta, kommenttejanne on ilo lukea! Suomessa on muun muassa 38 kansallispuistoa, jotka ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Varsinkin monet pienemmät kansallispuistot tarjoavat mahdollisuuden hiljentyä kaikessa rauhassa, silti hyvin merkityistä reiteistä ja retkeilypalveluista nauttien. Hyvä keino saada tietoa ohjatuista retkistä on ottaa yhteyttä luontokeskukseen. Niiden henkilökunta kertoo mielellään paikallisesta luonnosta ja erilaisia luontopalveluja tarjoavista yhteistyöyrittäjistä. Lisää tietoa alla olevista linkeistä:

      http://www.luontoon.fi/kansallispuistot
      http://www.luontoon.fi/luontokeskukset

      Ystävällisin terveisin,

      Jukka-Pekka Ronkainen
      Viestintäkoordinaattori
      Metsähallituksen luontopalvelut

      Tykkää

    • Nimetön says :

      Suomessa järjestetään 1-3 viikon mittaisia nuorille tarkoitettuja työleirejä, jotka yleensä on ihan pöpelikössä. Katso Alli.fi tarjonnasta hakukoneella. Siellä on esim. sellaisia missä hoidetaan poronvasoja. Ei ole terapialeiri mutta varmasti ajaa samaa asiaa.

      Tykkää

  9. Nimetön says :

    Luontoa voisi hyödyntää tähän tapaan enemmänkin, esim. Oslossa maahanmuuttajia autetaan sopeutumaan Norjalaiseen yhteiskuntaan vastaavan toiminnan kautta. Heille opetetaan reitkeilytaitoja ja näytetään asuinpaikkojen läheisiä ulkoilualueita, joihin voi mennä vapaa-ajalla vaikkapa keittelemään kahvia.

    Tykkää

    • Metsähallituksen luontopalvelut says :

      Kiitos kommentistasi! Olemme kehittäneet samantyylistä toimintaa Oulun ja Itä-Suomen alueella kehittämishankkeissa kumppaneidemme kanssa. Hankkeiden myötä on kehitetty uudenlaisia toimintamalleja ja yhteistyötä sekä laadittu materiaalia, kuten Suomeen muualta muuttaneille suunnattu opas Lähdetään luontoon (myös englanniksi Go Outdoors), jossa kannustetaan liikkumaan luonnossa ja vinkataan myös mahdollisuuksista osallistua ohjattuun luontoliikuntatoimintaan. Tavoitteenamme on, että kaikilla olisi hyvät mahdollisuudet päästä luontoon ja saada hyvinvointia luonnosta.
      Lisätietoa ja materiaalia hankkeista löytyy sivuilta http://www.metsa.fi/openair sekä http://www.metsa.fi/luontoliikuttamaan

      Ystävällisin terveisin,

      Riikka Mansikkaviita ja Kati Vähäsarja, Metsähallituksen luontopalvelut

      Tykkää

  10. Piia J. Häkkinen says :

    Samanlaisia kokemuksia metsäretken rauhoittavasta vaikutuksesta ylivilkkaaseen tukiperhelapseen. Nykyinen digitaalinen ympäristö ei tee hyvää oikein kenenkään meistä aivoille, ja lapsilla liiallinen pelaaminen ja ruudun tuijotus voi johtaa masennukseen ja muihin ongelmiin.

    Tykkää

  11. Virpi Vielma says :

    Luontotoiminnalla on ollut tärkeä sija myös omissa ohjaustöissäni. Tuo siksi, että sillä on niin iso merkitys tavoitteiden saavuttamisessa esimerkiksi kuntoutumisessa tai tavoitteellisessa päivätoiminnassa. Nykyisin ajattelen, että olisipa hölmöä olla hyödyntämättä tätä loistavaa mahdollisuuksien tarjontaa suomalaisessa ympäristössämme. Ammattitaitoa ja omakohtaista kokemusta se toki vaatii, ettei mene epäseikkailun puolelle tai että turvallisuus unohtuisi. Luonnossa liikkuminen ja toimiminen kun on ylättävän nopeasti hävinnyt kansalaistaidoistamme.

    Tykkää

  12. Mari Hast says :

    Kuule Ville,mun on niin helppoa uskoa tällaiseen ”lääkitykseen”,ihan älyttömän hieno homma!Terkuin opo Uuraisilta

    Tykkää

  13. Nimetön says :

    Hienoja ajatuksia! Luonto on itselleni todella tärkeä. Olen varttunut koko 16-vuotisen ikäni lapissa keskellä metsää. Kavereiden kanssa vietämme illat yleensä nuotiolla istuen ja jutellen, terapiaa parhaillaan! Koulustakin pääsee irti lähtemällä luontoon kuuntelemaan luonnon ääniä. Jos olen oikein maassa ja mikään ei tunnu hyvältä, sanon vain äitilleni lähteväni kävelylle ja saatan viettää metsässä tuntikausia. Puille ja poroille voi puhua ja huutaa ja itkeä ilot ja surut.. ;-/

    Tykkää

  14. Johanna says :

    Eikö lääkärien pitäisi alkaa kirjoittaa luontoilureseptejä! Ja pitäisi olla Natural Trainereita (eikä kalliita Personal Trainereita), koska monelta luontokokemusta kaipaavilta puuttuu retkeilytaitoja. Vaikkei siihen mitään ihmeellistä tarvita: farkut päälle ja lenkkarit jalkaan ja metsään!

    Tykkää

  15. Tiina Piiroinen says :

    Olen itse alakoulussa töissä luokanopena. En siis mikään varsinainen mielenterveystyöntekijä. Olen kuitenkin tehnyt samansuuntaisia havaintoja omilla metsäretkillämme (käymme metsässä nuotiolla muutaman kerran vuoden mittaan). Ne holipomppelipojat, joiden on koulussa vaikea istua hiljaa ja keskittyä koulutyöhön, ovatkin metsässä aivan eri miehiä. Heille ei tuota mitään ongelmia istuskella nuotion äärellä tunti, kaksi, kaikessa rauhassa elämän kiemuroita pohtien. Metsäretkillä ei ole vielä koskaan tarvinnut komentaa, käskeä tai kieltää; riittää kun opastaa ja ehdottaa. Metsä tekee hyvää meille kaikille!

    Tykkää

  16. Katri Gumse says :

    Tiina Piiroinen, jo vuosia taaksepäin alettiin huomioida et juuri nämä koulussa häirikköinä leimautuneet oppilaat ovat tressaantuneita kouluissa tapahtuvaan opiskelu tyyliin että se on tylsää, yksitoikkoista jahkailua. Kuin voisi olettaa ja on oletettu aikaisemmin osalle heistä kehitys häiriöitä ja sun muita päätelmiä. Osalla heistä on nopea oivallus kyky he inhoavat jahkailua, jaarittelua ja ehkä se mikä voi puuttua on kasvaminen tiukoissa kohdissa sosiaalliseen kärsivällisyyteen.Metsäretkellä häirikön kanssa, mihin se jäikään johonkin jäi ehkä sinne luokkaan jäi. Minulla myös vastaavia kokemuksia kalaretkistä häiriköiden kanssa sillä erotuksilla et he olivat koulukavereitani

    Tykkää

  17. Vesku says :

    Lapsena ja nuorena koettu perhehelvetti sekä koulukiusaus karisivat niskasta aina luonnossa. Itselle pakokeino oli kalastus sekä siihen liittyvä nuotiolla istuminen. Aikuisiälläkin pääsen kaikesta painavasta eroon esimerkiksi tammi-helmikuiden pakkasessa, kun kaiken järjen mukaan pitäisi olla aivan muualla kuin selällä ahvenia narraamassa – järki on kaiketi siinä sivussa jäätynyt.

    Alkukantaiset asiat varmasti herättävät ihmisissä – joillain enemmän, toisilla vähemmän – tunteita, jotka pysyvät piilossa normaalin arjen käydessä. Tullessaan esiin, ei aika ole sitova saati paikka; sitä irroittautuu täysin edes pieneksi hetkeksi pysähtymällä koiran kanssa lenkkipolulle. Siihen voi riittää kymmenen minuuttia olla ihan paikallaan ja kuunnella.

    Nuotio lienee pilkkiavannon hyvin täydellinen vastakohta, mutta molempien tuijottaminen on salakavalasti meditatiivinen kokemus. Ihminen ei sitä ymmärrä, mutta ei tarvitsekaan. Esi-isien perintö alati kaupunkilaistuvassa verenkierrossa ei päästä hevillä irti, vaan kuohahtaa pintaan pienissä ja suurissa hetkissä. Suuri hetki voi olla se, jolloin pitkän etsinnän päätteeksi löytää avannon, josta alkaa nousta raavaampaa ahventa. Se on pieni lottovoitto, joka nostaa mielialaa ekspotentiaalisesti.

    Tietysti luontokaan ei sopine ihan kaikille kliseisimmillään, mutta väitän, että jokainen löytää sieltä juttunsa, jos vain jaksaa etsiä. Sitä varten on hyvä, että toimintaa järjestetään. Kyllä sieltä itsensä löytää, ja jos menee metsään niin menkööt, metsästä löytää itsensä joka tapauksessa.

    Tykkää

  18. Erärenki says :

    Hyvä kirjoitus. Mielellään mukana järjestämässä tälläisiä luontoretkiä.

    Tykkää

  19. Keijo Kansonen says :

    Vain Latvia ja Liettua ohittaa Suomen EU.n itsemurhatilastoissa. Mielialalääkkeiden myynti heti seuraavana Disperiinien jälkeen.
    Meiltä ei järvet ja metsät hevillä lopu. Mutta ahdistuu sitä nuori maaseudun töllissä ja kallion yksiössä yhtälailla. Yhteisöt auttaa jos parisuhde ei onnistu.
    Ollaan me vaan härmäläistä hämärää kaamosmasennusporukkaa.

    Tykkää

  20. Marjatta Virtanen says :

    Juu, samaa mieltä! Ihanaa, että Ville vie nuoria luontoon ja saa niin noin hyvää aikaan! Itse juuri sain valmiiksi lähihoitajakoulutuksen ”lopputyön” luonnon vaikutuksista henkiseen hyvinvointiin. Kyllä lääkärit varmasti pian alkavavat kirjoittaa ”luontomielipaikkareseptejä”, kuten jo jakavat liikuntareseptejä.

    Lopputyötä tehdessäni olen itsekin alkanut ihan tosissani oivaltamaan, että luontoon kannattaa mennä säännöllisesti elpymään ja mielihyvää hakemaan.

    Tykkää

  21. Marjatta Virtanen says :

    ”… kun mettäterapiassa kulet, niin nuppi pysyy kunnossa”, ohjaa poikaansa ikänsä luonnossa kulkenut lappilainen riekonpyytäjä Jussi Vuontisjärvi (Helsingin Sanomat 5.3.2015)

    Tykkää

  22. Milla Tuormaa says :

    Moi!
    Hienoa työtä! Itse teen töitä Erityisoppilaiden kanssa pääkaupunkiseudulla. Osin varmaan sama kenttä, mutta lisäksi vielä luontoterapiassa autisteja ja kehitysvammaisia, jotka ovat omalla tavallaan osin väärin ymmärrettyjä. Miten heille löytyisi nykyyhteiskunnassa arvokas sija. Ympäristökasvatuksessa olen huomannut miten kommunikaatio lisääntyy ja monipuolistuu luonnon aistivoimalla. He herkistyvät äänistä ja kosketuksista. Luokassa se on joskus haitta, mutta jos eläisimme keräilykulttuurissa voisi olla tarvetta henkilöllä, joka aistii hyönteisen askeleet. Ehkä tulevaisuudessa onkin – nyt tuntuu monesti että kaupungissa erityisaistiherkkien (ja monen muunkin pää menee sekaisin tietotulvassa) pitää sulkea korvat ja turruttaa itsensä kun aistiärsykkeitä tulee jäsentömättämästi yllättäen liikaa. Herkkyydestä on haittaa? Vahvuudeksi koetan sen kääntää ympäristökasvatuksella.

    Kevät voimaa itse kullekin luontokasvatustöihin

    Tykkää

  23. Otto Blomqviat says :

    Hei,

    Aivan mahtavaa toimintaa. Luonto on itseisarvoltaan ainutlaatuinen hoito- ja kasvatustympäristö. Itse toimin Fantasy Fishing nimisessä yrityksessä, Jonka erikoisosaamisalueena on kasvatuksellisten kalastusaktiviteetteihin järjestäminen lapsille, nuorille ja erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Käy tutustumassa myös meidän toimintaamme.

    Tykkää

Trackbacks / Pingbacks

  1. Ankeuttajista | Kertomuksia elämästä - 20/12/2014
  2. Hankkeista varoja ja virtaa | Luonnonvoimaa - 04/03/2015

Kirjoita tähän kommenttisi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s