Archive | marraskuu 2014

Nuoret kiinni työelämään: Satoja nuoria työuran alkuun kansallispuistoissa ja luontokeskuksissa

Historian ensimmäinen nettierätarkastaja Toni Murto on töissä nuorisorahalla.

Historian ensimmäinen nettierätarkastaja Toni Murto on töissä nuorisorahalla. Kuva: Metsähallitus / Aku Ahlholm

Työttömät vesakoita raivaamaan – takavuosina usein tarjottu lääke työttömyyteen. Vielä 90-luvulla tyypillinen työtön oli maaseudun kouluja käymätön varttunut mies. Viime vuosina on yhä useammalle tullut eteen, ettei koulutuskaan välttämättä takaa työtä.

Otettiin käyttöön nuorisotakuu: alle 30-vuotiaille järjestetään työ- tai opiskelupaikka, mikäli he eivät löydä töitä kolmen kuukauden sisällä valmistumisesta.

Metsähallituksen luontopalveluilla on erinomaiset edellytykset toteuttaa nuorisotakuuta: toimipisteitä koko maassa, laaja tehtäväkenttä ja kokemusta työllistämisvelvoitteen hoidosta. Luontopalveluille myönnettiinkin vuosina 2010-2013 noin 6,8 miljoonaa euroa nuorten työllistämiseen. Viimeisin määräraha päättyy ensi vuoden alussa. Nuorten työllistäminen on varmasti myös tulevan hallituksen keskeisiä haasteita.

Rahalla on jo työllistetty yli 400 nuorta eripituisiin työsuhteisiin. Töitä on tarjottu Tikkurilan pääkonttorista Utsjoen Kevolle. Nuoret ovat kerryttäneet työkokemusta retkeilyrakenteiden huollosta asiakaspalveluun, luontokartoituksesta kalavesien hoitoon ja viestintään. Luontopalvelut on saanut töihin työuransa alussa olevia eräoppaita, kirvesmiehiä, biologeja, metsäammattilaisia, medianomeja, arkeologeja.

Muoniolainen Maija Yliniemi sai töitä kotinurkiltaan Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta.

Muoniolainen Maija Yliniemi sai töitä kotinurkiltaan Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta. Kuva: Metsähallitus / Jyri Jokiranta

Sekä nuorten kokemukset työelämän alusta että luontopalvelujen kokemukset nuorista ovat erinomaiset! Ilman nuoria paljon olennaisen tärkeitä töitä olisi jäänyt tekemättä. Nuoret ovat myös tuoneet työyhteisöihin uusia ajatuksia ja saaneet konkareilta oppia työuralleen.

Nuorille pelkkä mahdollisuus työhön ja ansioon on askel eteenpäin. Julkisten varojen käytöllä on kuitenkin muitakin kriteerejä. Työn pitää olla mielekästä ja kehittää ammattitaitoa. Myös työn teettäjän ja rahoittajan pitää saada työpanoksella aitoa lisäarvoa. Se ei saa korvata vakinaisen väen työtä, sillä se on kestämätön tapa tuottaa palveluja.

Ilmaista rahaa ei ole olemassa. Mielestäni luontopalvelut on onnistunut hyvin yhdistämään haastavat tavoitteet nuorten työllistämisessä.



Pertti Itkonen_MH_web
Pertti Itkonen
Nuorten työllistämisrahoituksen koordinaattori

Edit 27.11: Nuorisotyöllistettyjen lukumäärää muokattu tarkistuksen jälkeen.

Luonnonvoimaa Suomeen:  Luontopalveluista hyvinvointipalveluiksi?

Kuva: Marko Haapalehto

Kuva: Marko Haapalehto

Voisiko Metsähallituksen luontopalveluina tunnetun organisaation nimi piakkoin olla Metsähallituksen hyvinvointipalvelut?

Viimeiset neljä vuotta olemme liikuttaneet yhä enemmän suomalaisia luonto- ja eräpalvelujen kautta. Olemme esimerkiksi luoneet paikallista hyvinvointia tuomalla maakuntiin EU-hankerahaa, ja hankepotti on viime vuosina kaksinkertaistunut. Toimintamme lisää matkailuelinkeinon työpaikkoja kaikkialla Suomessa. Toistasataa työtöntä nuorta on meillä vuosittain päässyt työelämän alkuun.

Vaan ei sentään. Hyvinvoinnin luomisen perusta on hyvinvoivassa luonnossa: metsissä, vesistöissä ja tuntureilla.

Kansallispuistot vetävät väkeä ja tuovat matkailutuloa siksi, että ne ovat Suomen luonnon upeimpia kohteita. Luonnossa liikkuminen elvyttää sisäliikuntaa paremmin, koska luonto ja kauniit maisemat vähentävät stressiä. Metsästyksen ja kalastuksen perustana ovat vahvat riista- ja kalakannat. Kohteillamme töitä tekevät vangit kuntoutuvat keskimääräistä paremmin juuri aitojen luontokokemusten ansiosta.

korvua_jannen_harri_web

Kuva: Metsähallitus / Aku Ahlholm

Julkishallinnolta edellytetään tiukkana talousaikana yhä parempaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Tämä on aivan oikein, sillä kysehän on yhteisistä verovaroista. Luontopalvelut onkin kyennyt toimimaan tuloksellisesti ja kustannustehokkaasti sekä kantamaan kunnialla yhteiskuntavastuunsa esimerkiksi nuorten ja työttömien työllistämisessä.

Lisäksi olemme kuitenkin kyenneet osoittamaan, että tehokas toiminta voi olla muuta kuin sitä, että yhä suurempi määrä töitä tehdään yhä pienemmällä henkilöstömäärällä. Se voi olla myös lisäarvon tuottamista koko yhteiskunnalle: kansalaisille ja elinkeinoelämälle. Tätä työtä haluamme jatkaa.

Tämä blogi on ensimmäinen osa blogisarjasta, jossa haluamme kertoa miten Suomen kannattaa tulevaisuudessa yhä vahvemmin tuottaa luonnonvoimasta lisää kestävää hyvinvointia. Tiesitkö esimerkiksi, että käynti kansallispuistossa vastaa 200 euron arvoista liikuntaseteliä? Tule mukaan keskusteluun!

Rauno_Vaisanen_10_2014_1_pienennetty

Rauno Väisänen
luontopalvelujohtaja
Metsähallituksen luontopalvelut